Maailman ja markkinoiden mullistusten keskellä kannattavaa kasvua saavuttavat yritykset, jotka kykenevät muuttamaan suuntaa ja tekemisen tahtia ketterästi. Esimerkkejä kukoistuksen vuosien jälkeen markkinamuutosten jalkoihin jääneistä yrityksistä on paljon. Miten muutetaan strategiaa, tekemisen suuntaa ja tahtia tai haetaan kasvua ilman markkinan vetoapua? Yksi ratkaisu löytyy konsulttiyritys Arespartnersin mukaan tunteiden johtamisesta.
– Vaikka ihmiset toimivat joka tapauksessa tunteella, johtamisessa keskitytään edelleen pääosin asioihin. Työntekijöiden halun ja kyvyn johtaminen on huomattavasti asioiden johtamista haastavampaa ja edellyttää johdolta hyviä tunnetaitoja, yritysten liiketoimintaa vahvalla kokemuksella kehittävän Arespartnersin seniorikonsultti ja partneri Janne Marttinen kertoo.
Tunnejohtaminen edistää avointa yrityskulttuuria
Tunteiden rooli yritysten arjessa on helppo hahmottaa erityisesti epävarmuutta korostavissa muutostilanteissa, kuten yritysintegraatioissa. EY:n toteuttaman tutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia yritysintegraatiosta arvioidaan jälkikäteen epäonnistuneiksi. 85 prosenttia epäonnistumisista selittyy yrityskulttuurin heikolla johtamisella.
– Tämä johtuu useimmiten siitä, ettei ihmisiä ole otettu muutoksessa riittävän hyvin huomioon. Kahden yrityksen kulttuurit ja tunneilmastot voivat poiketa toisistaan voimakkaasti, ja ne vaativat aina yhteensovittamista, seniorikonsultti Vesa Hilevaara painottaa.
Yrityskulttuurin muutos on aina hidasta, ja se vaatii määrätietoista tekemistä sekä rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Tunnetaitava johtaja rakentaa organisaationsa tai tiimiinsä tunneilmastoa tavoitteellisesti suuntaan, jossa ihmisten on turvallista jakaa paitsi ideoita, myös parannusehdotuksia ja erimielisyyksiä.
– Tunteiden johtaminen liittyy positiivisten tunteiden ohella negatiivisten tunteiden johtamiseen, huomioimiseen ja käsittelemiseen. Varsinkin suomalaiselle työkulttuurille on ominaista tyytymättömyyden kokemuksista vaikeneminen, mikä voi johtaa lopulta siihen, ettei työntekijä enää halua tehdä työtehtäviään. On tärkeää, että esihenkilöllä on uskallusta ja keinoja auttaa alaisiaan pärjäämään työssään paremmin, Marttinen sanoo.
Avoin keskusteluyhteys viestii työntekijöille myös mahdollisuudesta osallistua yrityksen kehittämiseen, mikä heijastuu suoraan työmotivaation.
– Tämä kaikki näkyy tulosviivalla, Hilevaara muistuttaa.
Kehitettävissä oleva taito
Tutkimukset osoittavat tunnejohtamisen taitojen korreloivan yritysten menestykseen. Mutta voiko taitavaksi tunnejohtajaksi oppia?
– Tunteiden johtaminen on kehitettävissä ja mitattavissa oleva taito. Me Arespartnersilla pystymme auttamaan asiakkaitamme saavuttamaan parempia tuloksia rekrytoidessa ja valitessa johtajia sekä arvioimalla ja kehittämällä johtajien taitoja. Meiltä saa apua myös kaupallisten ja johtamisen prosessien jäsentämiseen ja selkeyttämiseen, Marttinen päättää.
Artikkeli julkaistiin Content Housen tuottamassa kaupallisessa Kasvu-julkaisussa, joka jaeltiin Helsingin Sanomien yhteydessä 12.4.2023.
TEKSTI SAANA LEHTINEN | KUVA PATRIK PESONEN
